Runsas kaksi päivää jäljellä vuotta 2017. Nyt otetaan viimeisistä päivistä "ilo irti" ja syödään herkkuja. Aion syödä jäätelöä, suklaakakkua, grilliruokaa.

Mitä on tänä vuonna jäänyt käteen. Koko vuosi on oikeastaan tehty jonkinlaista remonttia taloon niin voi melkein sanoa että liikunnat on jäänyt. Syksyllä muutama kerta käytiin Netan kanssa zumbassa mutta eipä juuri tullut muuta tehtyä. Koirakin on jäänyt lenkkien suhteen ihan retuperälle, onneks on sentään päässyt vapaana juoksemaan tuossa pellolla. Toki kesällä tuli käytyä edes lenkillä joskus mutta nyt sekin on jäänyt viime aikoina.

Tässä on ne tavoitteet jotka tein tälle vuodelle:

HERKUT: uusia en kaupasta enää osta, ne saan syödä vielä mitä kotona on. Herkkuihin kuuluu karkit, keksit, jäätelö

LIIKUNTA: pyrin joka päivä käymään ulkoilemassa/liikkumassa vähintään 30min.

MIELI: tää on se vaikein. Yritän päästä ajatuksesta, että vartaloni on ruma. Yritän hyväksyä itseni sellaisena kuin olen.

PAINO: tavoitteena pudottaa vuodessa -10kg

Mitään näistä en ole saanut toteutettua. Herkkuja ostin lisää, etenkin jäätelöä ja paljon. Ilman karkkia olin syksyllä monta kuukautta. Jouluna annoin itselleni luvan syödä suklaata. Muuta karkkia ei ole tehnyt edes mieli. Liikuntaa ei ole tullut joka päivä, toki töissä hyötyliikuntaa mutta sitä en laske liikunnaksi. Paino ei ole pudonnut laisinkaan, noussut on useamman kilon vuoden aikana. Jos vähän olen jossain kohtaa vuotta saanut pudotettua niin se on tullut kyllä takaisinkin. Mieli, olen edelleen sitä mieltä että olen ruma ja lihava.

Vuoden aikana olen huomannut, että vaikka olemme koko perhe kotona niin tunnen itseni ajoittain yksinäiseksi. Onkohan se sitä, että kaikki tekee omia juttujaan. Vaikka yhdessäkin vietetään aikaa niin se yksinäisyys tulee monesti silloin kun lapset ovat menneet nukkumaan ja koti hiljenee. Silloin sorrun herkkuihin ja jatkuvaan syömiseen. En tiedä mistä se johtuu, siksi sen korjaaminenkin on hankalaa. Ehkä kaipaan vaan hälinää ja ääntä ympärilleni ja kun hiljenee niin tulee tyhjä tunne. Se on tunne jonka alkuperää yritän ensi vuonna etsiä ja tietysti saada siihen ratkaisu.

Laitan nuo jo tälle vuodelle asettamani tavoitteet uudelleen ensi vuodelle ja koitan ne jälleen toteuttaakin. Nyt on kuitenkin paljon erilaisia suunnitelmia ensi vuodelle niin jos ne kannustaisi toteuttamaan myös nämä. Katsotaan mitä vuosi 2018 tuo tullessaan.

Joulupäivän aamu, teekuppi ja lasten ohjelmat, sekä malttamattomat lapset. Eilen oli jouluaatto joka ei alkanut kauhean mukavasti. Mulle olis ollut tärkeää, että oltais koko perhe käyty hautausmaalla muistamassa rakkaita ja viemässä kynttilät. Mutta lapset ei halunnut niin yksin yksin kävin. Mulle on tärkeä päästä hautausmaalle aatto aamuna.

Mä päätin, että jouluna syön mitä haluan ja mietin sitten joulun jälkeen taas ruokiani ja syömisiäni. En ole kuitenkaan herkkuja syönyt ihan kauheasti, suklaata söin koko rasiallisen ja limsaa olen juonut. Säännöllistä ruokarytmiä ei ole ollut nyt ja ruokavälit on pidempiä kuin 3,5 tuntia. Mutta pakko saada ottaa rennostikin jossain kohtaa.

Aaton aatto iltana kun lapset oli mennyt nukkumaan ja mies omalle koneelle niin katselin elokuvaa. Jossain kohtaa tajusin, että vedän suklaata melkein kaksin käsin. Silloin aloin miettimään, että miksi niin teen. Aikani pohdittuani tajusin, että tunnen itseni yksinäiseksi vaikka koko perhe ollaan kotona. Mutta miksi, sitä en osaa sanoa.

Nyt en syö enää muuta herkkua kuin juon limsani kaapista. Jouluruokaa syön mutta pikkuhiljaa niiden loputtua palaan takaisin ruokarytmiin. Veden juominen on jäänyt vallan, se on hankalaa kun on kotona. Töissä ollessa juon helposti sen 2 litraa päivässä mutta kotona sen juominen on jotenkin niin hankalaa.

Tammikuun alussa alkaa facessa leikkimielinen painonpudotus kisa johon osallistun. Se kestää maaliskuun loppupuolelle asti. Katsotaan sitten kuinka käy. Tammikuun puolessa välissä alkaa sitten Superdieettivalmennus. Se on varmasti hyvä apu tuohon kisaan.

Tänään on ollut niin tukkoinen olo, että ei ole kauheasti ruoka maistunut. Liekö tullut syötyä jouluruokia liikaa. Huomenna pitää varmaan alkaa vähentään jo pikku hiljaa ruokia tai ainakin lähteä kuluttamaan sitä ulos.

Nyt on käyty pienessä leikkauksessa ja sen takia oltu liikkumatta viikko. Ruokailut ei ole ollut ohjeiden mukaiset kun ei oikein mikään ole maistunut. Omalla puntarilla kun kävin niin sen mukaan olis kilo lähtenyt muutamassa viikossa painosta, onko sitten paikkansa pitävä?

Leikkaukseen kun menin niin ainut mitä siinä pelkäsin oli se, että jos en herääkään nukutuksesta. Lupasi sitten miehelle, että herään ja aloitan terveellisen elämän eli jätän kaikki herkut, pullat, jäätelöt jne. Kylässä ainoastaan on pieni määrä sallittua jos en pysty loukkaamatta olemaan ilman.

Olen vuosi sitten tehnyt seuraavat tavoitteet ja kun ne ei ole toteutunut niin ajattelin ne samat laittaa tulevalle vuodelle. Listasin niitä oikein ylös jotta voin niitä sitten vuoden varrella muistella jos alkaa mietityttämään

• HERKUT: kaupasta ei herkkuja osteta eikä syödä. Ainut missä saa syödä on kylässä jos ei pysty kohteliaasti olemaan syömättä. Esim. minua varten tehty tai ostettu jotain
• LIIKUNTA: pyrin joka päivä käymään ulkoilemassa/liikkumassa vähintään 30min
• MIELI: yritän päästä ajatuksesta, että vartaloni on ruma. Yritän hyväksyä itseni sellaisena kuin olen
• PAINO: tavoitteena pudottaa vuodessa ainakin- 10kg

Nyt on ilmat ollut niin huonot ja epävakaiset, että ei ole paljon voinut ulkona ulkoilla. En ole sitten saanut itsestäni irti sisäliikuntaankaan. Onneksi sentään kerran viikossa on ollut zumbaa jossa olen Netan kanssa käynyt. Ja se onneksi jatkuu taas heti alkuvuodesta. Ensi vuonna on luvassa liikunnallisia tapahtumiakin johon olen menossa esim. maaliskuussa Supertreenit Naantalissa sekä Likkojen lenkki toukokuussa. Niitä innolla odotan.