Nyt on koitettu kevennellä pikku hiljaa mutta aina vaan retkahdan herkkuihin. Aloitin jo nettivalmennuksenkin painon pudotusta varten. Sitä on nyt kaksi viikkoa ollut mutta tää viikko on mennyt ihan pyllylleen sen suhteen. Ollaan oltu niin paljon liikenteessä, että on tullut syötyä mitä sattuu, ollaan toki käveltykin.

Mutta maanantaina se taas jatkuu uudella innolla. Suurimpana ongelmana jotenkin tuntuu nyt olevan, se että mies ja lapset syö herkkuja. Ja itsellä ei löydy sen vertaa kuria, että saisin sit pidettyä itseni niistä erossa. Olen yrittänyt saada miestä mukaan laihduttamaan, miehelle siis vaan lihasten kasvatusta ja sixpackin etsimistä, mutta ei suostu. Olis niin mukava yhdessä treenata ja käydä lenkillä. Mutta kuten on moni todennut niin, ei toista voi pakottaa. Mutta itselle pitää nyt etsiä se itsekuri ja pitää siitä huolta.

Olen varannut syksylle meille koiran pennun ja haluaisin sen kanssa jaksaa sitten touhuta ja kouluttaa niin olisi kiva kun olis kevyempi. Ajattelin koittaa kuinka tuo juokseminen taas onnistuisi. En ole ikinä ollut mikään juoksija tyyppi mutta juoksukoulun joskus kävin ja nyt ostin juoksun opetteluun auttavan kirjan.

Mutta katsotaan mitä tuleman pitää, kokonaan en kuitenkaan vielä luovuta että keveämpi olisin.