30.10. toinen päivä
Päivä mennyt hyvin ruokien suhteen. Kuntoilu jäänyt, muka muuta tekemistä. Iltapäivällä kävin tyttären kanssa ruokakaupassa, siellä oli uutta mutakakkua (on mun heikkous), jäi kauppaan. Ostin sit miehelle munkkeja. Iltapäivällä kävin mä koiran kanssa tunnin lenkillä eli en ihan ilman liikkumatta ole ollut. Mutta nyt kun lapset meni nukkumaan, kävi saunassa ja katselee elokuvaa nin tekis niin paljon mieli sellaista munkkia. Päivällä tein muulle perheelle nauhamakaronilaatikkoa. Sitäkin tekee mieli. Sorruin sitten ja söin laatikkoa, söin myös paljon kurkkua, tomaattia ja paprikaa. Jotenkin heti tuli sit morkkiskin, että ei oel itsekuria vaikka eilen mnei niin hyvin. Onkohan tää vaan alkua kun ei ole tottunut tiukkaan ruokailuun? Helpottaako jossain kohtaa? Toivottavasti. Mutta huomenna uuteen päivään ja tiukkana vain sallituille ruuille.
Olen 1979 syntynyt viiden lapsen äiti ja aviovaimo. Kiloja on tullut kerättyä ennen raskauksia ja varsinkin niiden aikana. Tarkoitus on luovuttaa kerätyt kilot jollekin muulle tai muualle. En ole ikinä blogia kirjoittanut eli uusi kokemus tämäkin. Tänne puran tuntojani ja ajatuksiani tulevasta urakasta.
perjantai 30. lokakuuta 2015
Nyt alkaa uusi aikakausi. 29.10.2015 liityin Fitfarmin superdieettiin. Eli seuraavta 6vk tiukkaa ruokavaliota. Lähtöpaino 88.5kg , tavoite 79kg.
29.10.
Eka päivä takana. Heti jäi iltapala syömättä kun loppui vuorokaudesta tunnit. Illalla olin kokouksessa ja omilla eväillä. Siellä pöydässä oli kaikenlaista herkkua mutta mihinkään en koskenut, söin vain oman mustikkarahkani. Olo oli koko päivän todella hyvä. Vettä en saanut juotua tarvittavaa 3 litraa, meni vajaa 2 litraa. Mutta ehkä pikku hiljaa oppii senkin.
29.10.
Eka päivä takana. Heti jäi iltapala syömättä kun loppui vuorokaudesta tunnit. Illalla olin kokouksessa ja omilla eväillä. Siellä pöydässä oli kaikenlaista herkkua mutta mihinkään en koskenut, söin vain oman mustikkarahkani. Olo oli koko päivän todella hyvä. Vettä en saanut juotua tarvittavaa 3 litraa, meni vajaa 2 litraa. Mutta ehkä pikku hiljaa oppii senkin.
Tilaa:
Kommentit (Atom)