Ei ole tullut kirjoiteltua koko vuonna. Aika on vaan jotenkin mennyt. Mutta nyt ajattelin, että voisin taas ajatuksia kirjoitella.

Olen nyt kolmatta viikkoa saikulla, selkä reistaa. Tää koko kolme viikkoa on ollut tosi raskasta. Eikä pelkästään kipujen suhteen vaan pää ei oikein ole kestänyt tätä paikallaan oloa ja toisten apujen tarvetta. Vaikka puoliso ja lapset ovat auttaneet niin on tosi kova paikka itselle ollut pyytää apua ja vastaanottaa apua. Yöt on huonoja kun ei tahdo saada nukuttua kunnolla ja sitten se väsymyskin rassaa vielä päätä.

Nyt onneks alkaa pikku hiljaa selkä ja jalka olemaan parempia. Pystyy itsekin jo tekemään jotakin mutta vielä on rajoitteita. Edelleen on asioita mitä en pysty itse tekemään. Mutta pikkuhiljaa onneksi pystyy enemmän tekemään.

Mutta tästä pitkästä saikusta johtuen olen päättänyt, että kun paranen niin otan itselleni aikaa. En halua ikinä enää kokea tällaista kipua. Alan kuntoilla ja koitan saada lihaksiston parempaan kuntoon. Toki yksin en siihen välttämättä pysty mutta toivon että tarvittaessa saan puolisolta ja perheeltä tukea ja apuja.

Nyt kun pää on hajalla niin olen syönyt herkkuja tosi paljon, paino on sitten myöskin noussut ihan liikaa. Mutta tarkemmin katson jatkossa mitä suuhuni laitan ja toukokuun alussa pääsen sitten toivottavasti aloittamaan verkkovalmennuksenkin. Ruokailu kuitenkin suuressa roolissa omassa hyvinvoinnissa.