Uusi vuosi, uudet kujeet…

On pitkä aika kun viimeksi on tullut kirjoiteltua, mutta nyt uuden vuoden kunniaksi. Kaikkea on tapahtunut jo tän alkuvuoden aikana.

Aloitetaan painosta. Aloitin loppuvuonna VHH valmennuksen, noudatin sitä silmämääräisen ohjeen mukaan mutta paino vaan nousi. Tuli joulu ja paino jatkoi nousemistaan. Painoa oli tullut useita kiloja. Sit päätin, että aloitan jälleen ketogeenisen ruokavalion. Alkuvuosi on ollut tosi hankala ruokien suhteen, tuntuu että ei kiinnosta syödä mitään ruokaa. Herkkuja sitten vaan syönyt enemmän ja nyt en pääse irti herkuista. Melkein joka päivä syönyt jotain. Jotenkin ahdistaa itseä kun on niin saamaton ja selkärangaton. On pakko vaan kärsiä nälästä ja koittaa hankkia kaappiin sellaista ruokaa itselle mitä saa huoletta syödä, jos sit saisi nuo herkut vähemmälle. Kun saisi ruokailunsa taas kuntoon, olisi virkeämpikin olo, tuntuu jälleen niin nuutuneelta. Vaikka kuinka nukkuu niin silti ei ole virkeä olo. En ehkä sit kuitenkaan nukukaan niin hyvin kuin kuvittelen.

Sit pääsin kouluun, aloitan helmikuussa lukemaan palliatiivisen hoidon asiantuntijan erikoistumisopintoja. Odotan niitä innolla mutta toki pelokkaanakin. Toki mietin, olenko jo liian vanha opiskelemaan. Pärjäänkö muiden kanssa, osaanko tehdä niitä tehtäviä. Mutta sitten taas tulee se, että toisetkin sen on suorittanut niin kyllä minäkin sen suoritan. Sit mietin, että miten saan sen opiskelun yhdistettyä tähän perhe- elämään ja työssä käyntiin mutta onneks puoliso kannustaa.

Mulla on treenaakotona sovelluskin mutta kerran olen vasta sitä kokeillut. Kun en kehtaa muiden aikana jumpata ja nyt oma sali on pois käytöstä. Oon yrittänyt kuntoilla kun olen yksin mutta aina ei jaksa. Silloin on niin kiva tehdä koulu hommia tai vaan katsella leffoja sohvalla peiton alla leväten.