Kesä on vierähtänyt ja syksy kolkuttelee ovella. Tämän kesän jälkeen on tosi kiva kun tulee syksy, ilmat viilenee. Kesä on ollut ihan liian kuuma meikäläisen kestävyydelle. Kesän aikana ei paljon tullut liikuttua, jos tuli jotain tehtyä niin myöhään iltasin kun oli hieman viileämpää.

Heinäkuussa ostin itselleni maastopyörän, oikein kunnollisen. Nyt on sitten tullut käytyä muutamia kertoja pyöräilemässä. Ensimmäisellä reissulla meinasin ajaa peurakolarin ja sitten näin hirviemän kahden vasan kanssa.  Muutamia peuroja on tullut sitten sen jälkeenkin nähtyä.

Ruokailut onkin sitten ollut mitä sattuu koko kesän. Olen yrittänyt syödä kevennetysti muta aina se kaatuu väsymykseen ja kauheeseen nälkään tai rasvaisen ruuan mielitekoon. Olen kokeillut jälleen Nutriletit mutta ei musta ole kokonaan nutraamaan. Pari päivää menee hyvin mutta sitten tulee suolasen mieliteko ja siihen se sitten tyssää. Keventäjiin liityin jälleen toukokuulla ja sieltä otin treenitkin mutta ainuttakaan en ole vieläkään tehnyt. Joka ilta harmittaa kun taas jäi tekemättä mutta edelleenkään en kehtaa miehen aikana jumpata. Pakko olis löytää itselle sopiva tila missä jumpata.

Liikuntaan on panostettu nyt pitkästä aikaa, on ostettu vaatteita ulkoiluun ja kunnon kuulokkeet musiikin kuunteluun. Eli enää ei oikein voi olla ilmastakaan kiinni miten kuntoilee.

Tässä on ollut töiden, koulun ja kodin kanssa niin kiirettä, että oma huolenpito on jäänyt vallan tekemättä. Nyt päätin, että koulu sai jäädä kesken ja alan ottaa aikaa myös itselleni. Jotenkin tuntuu, että tuon koulun keskeyttämispäätöksen jälkeen on olo ollut "kevyempi" kun ei tarvitse murehtia enää siitä. Vielä kun hävitän kaikki koulun paperit niin saan ne pois silmistä.

Joulukuun häät lähenee muta paino ei vaan ole pudonnut. Hävettää edes miettiä, että menen hakemaan pukuani ja ole ihan yhtä lihava kuin sitä tilatessa tai jopa lihavampi.  Jotenkin nolottaa jo miehellekin tunnustaa, että paino ei ole pudonnut. Kuitenkin näkee, että punnitsen ruokani, mietin mitä syön. Mutta nyt taidan syödä liian vähän ja siksi paino ei putoa.

Huomenna mennään vielä laivalle viimeisinä lomapäivinä ja päätin, että kun työt taas alkaa niin alan jokaisen ruokani punnitsemaan ja merkkaamaan ja mitää en syö ohitse. Liikuntaa lisään, pyöräilyä sisällä tai ulkona ja sitten koitan löytää tilan niille jumpilleni. tai sit vaan rohkaistua jumppaamaan miehen läsnäollessa. Ehkä siinä eniten häiritsee se, että kuntoni on tosi huono ja mieitn mitä mieheni ajattelee siitä kun en jaksa mitään tehdä.

Maanantaista jätän kaikki herkut, limsat, jätskit pois ruokavaliostani. Kun tuntuu, etät on helpompi olla kokonaan ilman herkkuja kuin syödä niitä kohtuudella. Itselleni en yhtään karkkia enää osta, niin sitten ei tule niitä syötyäkään. Jos jotain herkku mieli tekee niin sitten esim. hedelmiä siemeniä.

Nyt on pakko onnistua, haluan olla häissä mieheni rakkauden arvoinen ja kaunis morsian kauniissä hääpuvussa.